Ompeluhaastetta 2

 

Tämä maksimekko on tehty jo toukokuussa, enkä nyt just muista onko tää ollu jo täällä blogissa esillä. Tää on ensimmäinen tällä mallilla tehty, ja tässä on kaikkein eniten käytetty ompeluohjetta. Kaava on Moda 4/14 lehdessä. Tällä samalla kaavalla olen tehnyt nyt useamman mekon ja joka kerran niistä tulee ihan erilaisia. Pieniä muutoksia on ihan tarkotuksella tehty mm. kaula-aukon syvyyden, selän aukon syvyyden, helman pituuden ja vuorituksen osalta. 

Noissa puuvillaisissa ei ole vuoria, tässä sifonkimekossa on yläosa samasta kankaasta ja kun on läpinäkyvää, niin helman yläosaan laitoin valkean leveän kaitaleen ettei kalsarit paista. Mikään ole niin noloo kun kalsarit vilkkuu läpi. 

Pituus on just sen verran maksi, et tarviin korkkarit, etten kompastu helmoihin. Miun pituus olalta nilkkaan on 1,50m, joten tällä on 1,65m pituutta.

Samassa henkarissa on tuo keltainen viskoositrikoinen polveen ulottuva tunika, mistä en ole huomannu kuvaa ottaa. Molemmat kankaat on löytöjä Kontista.

  

The Tissis. Halusin kokeilla miltä tissis näyttää kun sen tekee maksipitusena ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Tääkin toukokuulta. Oli tälläsiä kangaspaloja erinäinen keko ja mietin et mitä näistä tekee, kun ei ole kahta saman kokosta. Kankaat Kontista. Kangas on napakkaa grimbleneä. 

 

Sen verran jäi vielä paloja yli, että sain tunikan lopuista. Yksi suikale oli ilman kuvioita, mutta kuitenkin samaa kangasta, joten se jouti tunikan helmaan.Tää miulla oli Pietarissa päällä ja hyvin lämmitti lonkkia siellä koleassa kevätsäässä.

Vielä on muutama tilkku tätä jälellä, mutta jostain syystä on kuulema liian tyttömäinen kangas mei pikkupojille, et pitää miettiä mitä lopuilla tilkulla tekee.Sitä ei kitenkaa oo niin paljoo, et itelle enää jotaki suurempaa saisin, ehkä jonki pussukan.

Maksimekon mallilla tämäkin, vähän yläosaa mukaillen. Yläosa oli pakko soveltaa, kun tuo sinapin värinen joustotrikoo oli leikattu hiukan hassusti keskeltä palaa. Leikelty ihan vapaalla kädellä, sivuissa ei ole saumoja, vaan se on keskiedessä. Nuo kukkaset piti laittaa kiinni, kun vasta viimeistellessä huomasin, et on reikä kankaassa suoraan mahan kohalla. Alahelma on jotain ohutruutusta trikoota. Tän pituus on jotakuin polveen.

Tässä maksimekossa salama valehtelee, noitten ala- ja yläosan kontrasti ei ole noin suuri, vaan ovat hyvin samaa sävyä. Yläosa on raidallista polyesteriä ja alaosa viskoosia. Yläosa on vuoritettu edestä alapuolen kankaalla ja takaa tuolla polyesterillä, koska sitä ei ollut tarpeeks paljon. Helmassa ei oo vuoria.

Tällä on pituutta kaik eniten näistä makseista, vaikkei ihan noin pitkä ole kun tuo kuva antaa ymmärtää. Tuo sarana missä henkari on kiinni on 2m korkeudella, ja tuo helma ei ihan lattialla makaa vaikka siltä näyttää. Pituutta 1,80m. Ei tosin kai ole tarkotus et mekko on liki saman mittanen kun ite. et täs ei auta ees korkkarit kun helmat laahaa maata.

 

Tässä näkyy selkäosa kuinka paljon se on etupuolta alempana. Ja tästä näkyy normaalimpana toi kankaiden väriero.

 

Leolle 68 cm sukkapöksyt. Tää kangas on aika hauskaa, se tuli Käpysen yllätyspussissa, mut sitä oli just se puol leveyttä et sain nää pöksyt ja 98cm paidan kun laitoin hiat toisesta kankaasta.

Leeville 98cm housuja. Vasemmanpuoleiset on varmaan 120, löysin ne ufolaatikosta, mitkä oli valmiiks leikattu, mut ei ommeltu. Tarttu matkaan viime kesän reissulta. Kirjava kangas collegea, kirkkaan sininen nukattua tritexiä. Toi Puupa -merkki on sit iskää varte, et se osaa laittaa lapselle pöksyt oikee päi.

 

Ohutta puuvillavoileeta on tää hamonen. Pituutta jotain 1,20 cm, et miulta vyötäröltä maahan. 2 kankaan leveyttä ja erillinen vyötärökaitale, minkä sisällä kumppari. Kangas Kontista.

 

Tää kangas on oikeesti paljon kirkkaamman väristä ja mennään aika rajusti miun epämukavuusalueelle. Napakkaa puuvillaa Kontista, näitä paloja oli useempia ja kaikki eri kokosia. 

Malliltaan vapaasti saksittu lepakkohiha ja laskostettu vyötärö. Pituus n. polveen. Kaks kankaan leveyttä, tosn se kangas oli 1,10m leveetä, et ei ois joka tapaukses saanu koko ympärystä yhestä. Hei, mie tein tähän jopa alavaran kaula-aukkoon, yks miun inhokeista. Hihat on ihan hulpiolla.

 

 Leeville 98 paita ja sortsit, kangas tosin joustaa sen verran reirusti, et voi olla et pitää näitä viel rippikoulussa. Samaa kun tuossa ylemmässä mekon yläosassa.

 

Nyt mie viimein sain tänki ufon valmiiks. Ei siin mennykkää ku vuos. Eikä ollu kiinni muusta kun siitä et otin liian lyhyen alavaran niskan puolelta pois. Oikeesti kirkkaan violetti, mis glitteriä. Hihan liehukkeet on takaa irti. Kai ne ois pitäny oikeeoppisesti laittaa kiinni, mut mie halusin ne noin. Joku Modan kaava, en muista enää mikä se oli.

 

Oli pien pala puuvillakangasta, paksumpaa ku lakanakangas. Pyörittelin pitkää et mitä siitä saa ja kun tarve tuli Leeville sortseja tehä, ni siitä sit. Toi paita on viritelty samalta kaavapohjalta kun tuo yläpuolen sinapin värinen hihaton paita. Sissus et tuo kaulus tuotti päänvaivaa. Mie en oikeesti osaa ajatella kolmiulotteisesti, ja sitä piti paperilla pyörittää pitkää enne ku sain siitä ees järkevän näkösen. Kuvan ottohetkellä puuttuu viel pöksyistä kumppari ja paidasta nepparit, mut en viittiny alkaa nitä kolmelta aamuyöllä vasaroimaa, kameran kello ei oo ajassa. Tein nuo kaikki 8 sortsit sarjatyönä ja viritin kuminauhat samalla kertaa.

 

Tätä jakkua mie alottelin kevään laneilla, mut sit se jäi ufoks. Joku Polan viskoositrikoo, ihan hennon vihree, vaikka tuos näyttääki likasen harmaalta. Siitä puuttu vaa nuo kaulukset, ja nyt kun on pari kertaa sitä päällä pitäny oon kyl huomannu, etten mie sentään ole ihan apina. Hihat on pakko lyhentää, en taas muistanu leikatessa et jos on kankaan levynen laskettu hiha, ni hiha pitää sit lyhentää samassa suhteessa, eikä mitata hihaa lähtemään olkapäältä niiku normaalisti istutetussa hihassa. Tänään uhkasinki kohta jo kompastuvani noihi hihoihi.

 

Näitä epämääräsiä ufojaki oon yrittäny oikee urakalla tuhota. Helma joustavaa sifonkia, yläosa kai lähinnä ulkoilukangasta. Niitä viime kesän reissusaaliita, kun ostin yhen lopettaneen ompelimon loppuvarastoa. Helma on jossai puolessa sääressä, miulle kyl aika viheliäinen mitta kun katkasee pohkeen kaik paksuimmasta kohasta.

 

Leeville 98 sortseja. Vasemmalla joku ikivanha Palahallista ostettu turkoosi lainekreppi, jossa tietenki on keskellä kangasta ikivanha tarralappu, toivottavasti lähtee pesussa pois. Hyvin marinoitu, muistelen et yläasteella tein samasta kankaasta 80 paidan ja salsahameen itelle. Palasta sai just kahet pökät. 

Joku epämääränen ohut viskoosipala, mis jotai ihme tageja, punakirjavat keskellä jämäpala siitä miun epämukavuusmekosta ja reunassa vihreät trikoosortsit.

 

Intianpuuvillaa maksimekko. Ihan suorat kappaleet, muistaakseni ei ees olkasaumaa. Paloja kontista. Miusta näyttää et tuo alaosa on luonnonvalkosta ja yläosa valkosta. Miulla oli ne lajiteltuina eri pinoihin, mut kun kannoin ne makkariin ja aloin iltamyöhällä  sängyllä leikkaamaan, en enää erottanu kumpa oli kumpaa, nenäytti siinä valossa ihan samanlaisilta. Ei kyl kannata, mut pikkuvikoja. Näitä tein useemman vähän eri pitusina ajatellen niitä markkinoita elokuulla.

 

Taas setti Leeville. Joku äitiltä kähvelletty hyvin marinoitu pala.

  

Muutama pitkähihanen 98 paita. Kaikki tehty samalla kaavalla jostain 90-luvun muotimuksusta. Häätyykö sitä alvariisa kaavoja piirtää, ku kerra hyvän on löytäny jo omalle pojalle 97. Kaulusresorit puuttuu viel. Mie ostin Annilta talvella tai joskus tuon etanakankaan, mut sitä oli just sen verra ettei hihoja saanu. Mietin ja kaivelin pitkää et mitä siihe kaveriks, ja sit jäi tuosta omasta käpysen joustofroteetunikasta taas sellane pala et mitä siitä saa. Tosin nyt on sit paita ohuempi ku hihat, mut haittaakse.

 

Yks versio intianpv tunikoista. Täski taitaa helma olla eri värine, mut kun ajatuksena oli se laittaa alusmekoks et siihe tulee hame ja ehkä korsetti ja liivi päälle, ni ei sitä kukaa huomaa jos ei konttaa hameenhelman alle.

 

Intian pv paita. Kankaan täysleveys ja suorat hiat, helma on tosin hiukka lyhvä, ei taia ihan ees luntioomille yltää.

 

Näitä alusmekkoja mie oon tehny ainaski 4 jos en 5, yks on luonnonvalkone, yks musta, mikä ei kestäny istumista, Yhes on keltaset kumpparit ja yhes on kirjavat pitsit ja tää. 

Kangas on Polalta liimatonta tukikangasta, metrin leveetä, se on tosi kivan tuntunen elokuussa siel markkinahameitten ja kaikkien vermeitten alla, ei hiosta, eikä kutita. Kun tuon helmarynkyn laittaa polven korkeudelle, niin se nostaa hameen sopivasti pönköllee. Pitäski muistaessaa se musta korjata.

 

Tääki ohut puuvillavoilee on marinoitu tosi hyvin. Joskus vuonna keppi ja keihäs oli Lappeen kirkkoa vastapäätä yks pikkanen kangaskauppa, minkä lopettajaisista mie oon tän ostanu. En enää ees muista sen liikkeen nimee, mut se oli varmaa joskus 90-luvulla. Mie oon ain tienny et tää on mekkokangas, tää oli yhtenä varmaa 5m kappaleena pitkää, enkä saanu koskaa aikaa täst mitää tehä, kun on sen verra läpikuultavaa et kaikki näkyy. Mie ostin samalla syntisen punasen satiinin, mstä oli taskotus alusmekko tehä, mut se satiini on vieläki tuol miun kangashyllyssä, sitä ei oo marinoitu viel tarpeeks. 

Sit viime syksynä lainasin tän kankaan Ystävälle hääpöytäkoristeluihin ja hyö olivat miehensä kans laittaneet palan katki et saivat kahteen pöytään liinat. Vähän olivat tosin pahoillaa et näin joutuvat tekee, mut mie sanoin etten mie sitä oo aikonukkaa kokonaisena ympärilleni kietoa. Nyt siitä sit tuli tunika ja lopusta maksimekko. Tai toisinpäin, mut aivan sama. 

 

Mekossa kaksinkertanen yläosa, alaosassa vihree vuorikangas minihamepitusena. Tuo tursake tuol kaula-aukossa on äitin tekemä hihatin jarruttamassa tuota mekon luisumista. Eikä nuo punaset helminauhat kuulu tuoho tanttuu, ne on sellaset verhot. Sinine on miun fleese kylpytakki.

 

Polyestersatiinia oli pala, ei mikään helppo ommeltava. Just siks mie vältän näitä liukkaita kankaita, kun niitten kans menee hermot ommellessa kun aina joku luistaa karkuun. Ja miehän en harsi koskaa mitää. Malli on otettu Elloksen sifonkitunikasta, mitä miul on sitruunankeltanen ja vaaleenpunanen. Tosi kiva malli, leikkaus rinnan alla, holkkihihat ja muotonauhat. Hihat on sovellettu, kun en taaskaan muistanu, et noista joustamattomista ei voi leikata niin tiukkaa. Eihä miu allit mahtunu kyytii. Nyt nuo hihat on auki yläpuolelta ja laskeutuu vapaasti käsivarren alapuolelle.

 

Löysin Kontista kivan kangaspalan, ja eihän tästä voinu mitään muuta tehä kun tissiksen. Pituutta just sen verran et vesiraja peittyy, kun ei ollu kangasta enempää.

 

Ei ihan miun värinen, yritän välttää näitä violetteja, kun ne tekee miut vihreeks. Mut ihan kätsy sifonkihuivi iltaan, kun käsivarret haluu peittoon, eikä haluu takkia kantaa matkassa. Muodoltaan lähes neliö, et voi käyttää kaksinkerroin tai tiukan paikan tullen pareona. Tuo punanen e kuulu joukkoon,se on jälkikasvun kaulanaru.

 

Suikalehame 8 suikaleella, joku Ottobren kaava muistaakseni. Aika paksu trikoopala tuli Käpysen yllätyspussista keväällä. Jostain syystä mie en saa tehä tästäkää väristä pikkupojille mitää. 

Tosi huono kuva ryppysestä silkkitunikasta. Löysin keväällä kirpparilta parilla egellä rullan hillittyä silkkikangasta. Mitatessa siinä oli liki 10 metriä, tosin leveys oli metrin luokkaa. Toinen puolisko tästä on kyl leikattuna, mut en oo ehtiny saaha kasaan, tästä puolikkaasta tuli tunika. Polvimittanen, tarkotettu vyön kanssa pidettäväks ja halkiot puoleen reiteen. Tätä voi pitää myös mekkona leggareitten kanssa.

 

 Epämukavuuskankaasta maksimekko. Ja vielä suurempaa epämukavuutta aiheuttaa tuo vinokanttien ompelu. Alla näkyy selkäosan kiinnikuristusyritys. Kun on ihmistä paiskattu kaljapulloharteilla, ni ei sillä kestä mikään liian avara päällä ilman apukeinoja. Oikeen kun tarkkaan kattoo huomaa et miun kone tekee syrjähyppyjä. En välittäny ees korjata moista.